Itsensä kanssa kannattaa oppia tulemaan toimeen

kuva: pexels.com

Usein toistuvilla ajatuksilla on merkitystä siihen, kuinka toimit ja käyttäydyt. Jos ajattelet aina negatiivisesti itsestäsi, esimerkiksi ”en onnistu koskaan missään”, alat tehdä valintoja sen mukaan että et tule onnistumaan. Ajatuksilla voi lannistaa mutta myös motivoida itseään. Jos käännätkin sisäisen puheesi positiiviseksi, niin myönteisiä asioita alkaa tapahtua. Jos puhut itsestäsi kauniisti, mielikuva itsestäsi saattaa muuttua. Ethän puhu ystävästäsikään rumasti, joten miksi puhuisit negatiivisesti itsestäsi?

Kaikki alkaa siitä, että tunnistat, milloin ajattelet negatiiviseen sävyyn. Kun tunnistat tilanteet, joissa yleensä ajattelet kielteisen kautta, voit yrittää muuttaa tilanteessa ajatteluasi positiiviseksi. Esimerkiksi jos uusissa tilanteissa ajattelet heti epäonnistuvasi, voit yrittää ajatella että olet selvinnyt aiemminkin ja että hyvin se menee. Näin käännät negatiivisen sisäisen puheen positiiviseksi.

Myönteiset ajatukset saavat meidät toimimaan ja lannistavat ajatukset saavat mielialan kurjaksi ja lamaannuttavat. Kielteiset ajatukset estävät sinua olemasta oma itsesi ja ne estävät sinua hyödyntämästä kaikkea osaamistasi ja kykyjäsi. Kun opettelet kyseenalaistamaan omia ajatusmallejasi, voit vähentää haitallisten ajatusten vaikutusta. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kaikkia negatiivisia ajatuksia tulisi välttää, sillä ne ovat normaaleja tietyissä tilanteissa. Itsensä kanssa kannattaa oppia tulemaan toimeen, joten muistathan kiittää ja kehua itseäsi!

Metsäsoitto virkisti mieltä

Tänään torstaina saimme nauttia heti aamusta erikoisten perinnesoitinten tarinoista ja soinnista. Shamaan gallerian Raimo Yli-Suvanto kävi esittelemässä meille erilaisia soittimia, joita hän oli itse rakentanut. Soitimme yhteissoittoa, jossa Raimo toimi kapellimestarina, ja jokainen sai loistaa oman soittimensa kanssa vuorollaan. Musiikilla on selkeästi eheyttävä ja yhdistävä vaikutus.

Palaute esittelystä oli hyvää ja yksi henkilö totesikin että soittaminen virkisti mieltä. Musiikilla on terapeuttinen vaikutus ja se vaikuttaa ihmisen mielialaan ja jaksamiseen. Musiikilla on vaikutusta aivojen hyvinvointiin ja se parantaa myös hoksottimia. Sillä voidaan lievittää stressiä, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja jopa kipua*. Rauhallisella musiikilla voi rauhoittaa itseään, energisemmällä voi taas saada virtaa.

Soittimet imitoivat luonnon ääniä, mikä lisäsi entisestään virkistävää vaikutusta. Kuulimme muun muassa ukkosen ryminää, sateen lirinää, puiden puhetta ja rumpujen kuminaa. Soittimia pystyi soittamaan jokainen omalla tavallaan, joten jokainen sai onnistumisen kokemuksen soittamisesta.

*https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/mieli/musiikki-antaa-aivoille-siivet

Jokaisella on mielenterveys

Meillä jokaisella on mielenterveys. Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin perusta ja osa ihmisen terveyttä. Hyvä mielenterveys toimii voimavarana, joka auttaa ihmistä nauttimaan elämästä. Hyvään mielenterveyteen kuuluu hyvä itsetunto, elämänhallinnan tunne, optimismi, elämän kokeminen mielekkääksi, mielekäs toiminta, kyky solmia sosiaalisia suhteita ja taito kohdata vastoinkäymisiä*. Mielenterveys muovautuu koko ihmisen eliniän. Mielen hyvinvointi voi vaihdella jopa päivittäin. Mielenterveyteen vaikuttavat yksilölliset ominaisuudet ja kokemukset, sosiaalinen vuorovaikutus sekä yhteiskunnalliset rakenteet, resurssit ja kulttuuriset arvot**.

Miten pitää yllä mielen hyvinvointia? Mielenterveyteen vaikuttavat monet tekijät. Pidä huolta sosiaalisista suhteista ja terveellisistä elintavoista. On tärkeää puhua omista tunteistaan ja kokemuksistaan. Asioiden jakaminen edistää mielenterveyttä, eikä toiselle ihmiselle asioista puhuminen ei ole heikkouden merkki. Perhe ja ystävät ovat turvaverkko, joka auttaa ja tukee tarvittaessa. On myös tärkeää pitää taukoja, oli se sitten minuutti kesken stressaavan työtehtävän tai viikonloppuloma uusissa maisemissa. Kehitä itsellesi selviytymiskeinoja stressaaviin tilanteisiin ja tee asioita, joista nautit. Muista ettei kukaan meistä ole täydellinen, arvosta itseäsi sellaisena kuin olet.

*https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen

** https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/tunne-itsesi/mielenterveys-on-voimavara/

Rytke-verkoston vapaaehtoisten virkistäytymispäivät

Olimme 1–2.10. Rytke-verkoston vapaaehtoisten virkistäytymispäivillä Pikku-Syötteellä. Ohjelmassa oli monipuolista toimintaa. Tiistaina kuulimme luontoavusteisista menetelmistä ja luonnon merkityksestä hyvinvoinnille. Luonnon voimaannuttavasta vaikutuksesta luennoivat Juha Eskola ja Kari Soronen. Pääsimme myös tutustumaan taiji:n maailmaan taijiohjaaja Liyun Zhangin opastuksella.

Iltaohjelmassa oli kuusamolaisten muotinäytös, jossa nähtiin ensi vuoden kuuminta muotia. Mukana oli pussihousut, liivipuku, lenkkipuku, villapuku, housuhame, kynähame, kukkamekko, puolihame sekä verkkopaita. Suuri osa materiaaleista oli kierrätysmyymälä Löytölästä. Lisäksi nautimme improesityksestä, nimileikistä ja tarinan kirjoittamisesta.

Keskiviikkon ohjelman starttasi jooga ja äänimaljameditaatio. Joogata sai kukin oman kunnon ja taipuisuuden mukaan. Äänimaljameditaatiossa rentouduttiin ja mentiin mielessämme omaan mielipaikkaamme.

Lounaan jälkeen lähdimme metsämielikävelylle ihastelemaan ruskaluontoa. Tuuli oli hyytävän kylmä, mutta sopivalla vaatetuksella selvisimme ulkoilusta hyvillä mielin. Palautteen ja kahvien jälkeen olikin jo aika suunnata takaisin kotiin.

Kiitos antoisasta reissusta!

Kauniita unia

kuva: pexels.com

Uni poistaa väsymyksen, mutta tiesitkö että sillä on monia muitakin tehtäviä? Unen aikana erilaiset päivän aikana aivoihin syntyneet kuona-aineet poistuvat. Unen aikana aivot siis puhdistavat itseään. Unen tehtäviin kuuluu tulehdussairauksien torjunta ja vastustuskyvyn ylläpitäminen. Uni palauttaa vireyttä ja havainnointikykyä, ja uni on keskeinen edellytys oppimiselle ja muistamiselle. Unella on merkitystä myös painonhallinnassa, sillä univaje heijastuu syömistottumuksiin ja altistaa lihomiselle.

Nukkumisen aikana aivot ovat vapaita virikkeistä, joten mieli pystyy käsittelemään päivän tapahtumia ja tietoa. Unessa tieto järjestyy ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. Unella on vahva vaikutus myös mielialalle. Nukkuminen on myös luovuuden edellytys, sillä alitajunnalla on tilaa työskennellä unen aikana. Unessa mieli käsittelee päivän aikana koettuja tunteita.

Miten sitten voisi nukkua paremmin? Rauhallinen kävelylenkki raikkaassa ilmassa muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa voi auttaa. Muista myös venytellä ja käydä tarvittaessa hierojalla. Vuorokausirytmi on hyvä pitää säännöllisenä – mene siis nukkumaan ja herää samoihin aikoihin joka päivä. Selkeä jako touhukkaan päivän ja rauhallisen illan välillä voi myös helpottaa kehoa löytämään vuorokausirytmin. Pienet torkut voivat helpottaa väsymystä, mutta vältä pitkiä päiväunia.

Huomioi myös nukkumishuoneesi lämpötila ja sänky; tila ei saisi olla liian kuuma tai kylmä ja sängyn tulisi olla mukava. Jos tilassa on liian valoisaa, hanki pimennysverhot tai silmälaput. Nykyään internetissä on tarjolla paljon erilaisia rentoutus- ja hengitysharjoituksia, joita voit tehdä ennen nukkumaanmenoa rauhoittuaksesi. Kofeiinipitoisia juomia, alkoholia ja ruutuaikaa kannattaa rajoittaa.

Mitä jos uni ei tule sittenkään? Älä jää sänkyyn pyörimään, vaan yritä vaikkapa lukea tai kuunnella rauhallista musiikkia. Jos joku painaa mieltäsi, voit yrittää vaikkapa kirjoittaa huoliasi ylös ja luvata itsellesi käsitellä niitä aamulla.

Lähteet:

https://sydan.fi/uni-tukee-painonhallintaa/

https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/uni/uni-on-aivojen-aikaa

https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/unen-merkitys

https://www.terveyskyla.fi/naistalo/lis%C3%A4%C3%A4ntymisterveys/elintavoista-apua-hedelm%C3%A4llisyyteen/uni/unen-merkitys

Synkeä syksy?

Syksy on monen inhokkivuodenaika pimenevine ja kalseine ilmoineen. Syksyllä ei ole kevään tapaan juhlapyhiä, jotka katkaisisivat arjen, minkä takia syksy voi vuodenaikana tuntua pitkältä.

Toisaalta syksyyn liittyy usein vähemmän odotuksia kuin esimerkiksi kesään; kun syksyyn ei ole ladattu hirveästi odotuksia, niin ei tarvitse pettyäkään. Ja onhan pimenevissä illoissa tunnelmaa, kun viettää syysiltaa viltin mutkassa kynttilän valossa. Mutta miten selvitä, jos syksy tuo tullessaan melankolisen olon, eikä mikään huvittaisi?

Syksyisin kannattaa pitää mielessä rutiinien tärkeys. On hyvä pitää huolta vuorokausirytmistä, syödä hyvin, liikkua ja levätä. Jos pakkasesta löytyy marjoja, niiden vitamiinipitoisuutta kannattaa hyödyntää. Marjoista voi tehdä esimerkiksi smoothien, tai lisätä niitä puuron ja välipalojen sekaan.

Kannattaa ottaa kaikki ilo irti siitä päivänvalosta, joka on syksyisin tarjolla, ja ajoittaa ulkoilu valoisaan aikaan, mikäli se on mahdollista. Syksyisin metsässä on aivan omanlaisensa tuoksu, ja ilma on raikas ja otollinen ulkoilulle. Voit myös kiinnittää huomiota arjen pieniin piristyksiin. Voit vaikkapa tehdä jotain herkullista ruokaa ja kattaa pöydän kauniisti. Ystävien rooli on myös tärkeä: voisitteko lähteä vaikkapa yhdessä ulkoilemaan tai tehdä yhdessä ruokaa – eikös kaksin ole aina kaunihimpi?

Syksyssä on monta mukavaa puolta, joten otathan siitä kaiken ilon irti! Tsemppiä syysmelankolian selättämiseen!

Huumorista hyvinvointia

Hersyvä naurutuokio toimii vapauttavana, ja nauraminen kippurassa käy usein ihan urheilusuorituksesta. Nauru myös yhdistää ihmisiä, ja kuten tiedetään, nauru on tarttuvaa. Samoille asioille nauraminen lisää myönteistä vuorovaikutusta ihmisten kesken. Nauru lisää myönteisiä tunteita ja optimismia – itsemyötätuntokin kasvaa, kun osaa nauraa itselleen.

Lisäksi naurulla on monia terveysvaikutuksia; se vähentää stressiä, vahvistaa immuunijärjestelmää, lisää endorfiinituotantoa ja se myös suojaa sydäntä, sillä nauru parantaa sydämen verenkiertoa*. Lisäksi nauru vahvistaa muistia, tehostaa luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä**.

Vaan mitäpä sitten, kun ei naurata? Aina ei tietenkään tarvitse hymyillä ja nauraa väkisin, mutta pakotettu nauru voi joskus poikia spontaanin naurupyrähdyksen. Nauru antaa voimaa elämän vastoinkäymisissä. Kyynelten läpi kannattaa siis yrittää hymyillä!

Hymyä huuleen!

*https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/huumori-vahvistaa

**https://www.joylla.com/blogi/virtaa-huumorista-ja-naurusta

Susanna Tuuliaisen runo

pexels.com

Rantamaisema on autio.

Lehdet ovat pudonneet puista.

Minua vastaan katsoo tyhjyys.

Pelko hapuilee sanoja.

Tämä maailma

osoittaa paikan

eikä sitä ole.


Minun paikkani

veden virtauksessa

tuulen hyväilyssä

kasvoillani.

Humoristinen matkakertomus

Leppävirran kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä oli todella mukavaa! Kirjoitimmekin yhteisesti humoristisen matkakertomuksen adjektiivitarinan muodossa. Adjektiivitarina on leikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta, jolloin lopputuloksesta tulee hulvaton.

MATKATARINA LEPPÄVIRRAN KULTTUURI- JA YLEISURHEILUPÄIVILLE

Olipa kerran rento joukko Kuusamon Mielenterveyden Tuki ry:n matkalaisia. He olivat matkalla vilkkaalle Leppävirralle. Päivä oli todella rakas ja matkalaiset olivat pukeutuneet erinomaisesti. Matkalaiset olivat täydellisiä ja rehellisiä. Matkaa taitettiin linja-autolla, joka oli viihtyisä. Matkalaiset pysähtyivät muikeassa Iisalmessa syömässä hyvää ruokaa.

Porukka oli syönyt mukavasti ja matka jatkui haluatko merkeissä. Matkalla sattui aurinkoisia ja mädäntyneitä asioita. Kuski oli kitukasvuinen. Sileän ja karhean matkan jälkeen porukka saapui hellyttävälle Mansikkaharjun leirintäalueelle.

Seuraavana päivänä suunnattiin miellyttäville kulttuuri- ja yleisurheilupäiville. Perjantain lounas oli pörröinen. Savolaiset markkinatkin koettiin ja ne olivat erittäin sikamaiset. Työpajat olivat lämpimiä. Savolaiset iltamat taas olivat kylmät ja koppavat. Teatteriesitykset olivat ystävällisiä. Iltavirkut lähtivät vielä illalla vihreisiin tansseihin.

Lauantaina avattiin yleisurheilukisat romanttisesti. Kisalajit olivat melko liukkaita. Kaikilla oli kuitenkin todella haurasta. Kentällä oli myös herkullisia oheislajeja sekä paksukorvaisia terapia-alpakoita, myrkyllisiä koirakavereita, huikeaa kasvomaalausta ja hilipakkoja infopisteitä. Yhteiskävely sujui ylpeästi.

Sunnuntaina vierailimme himokkaassa Reimarissa. Porukka oli siinä vaiheessa melko arvokas. Kotimatkalle suunnattiin hauskoin mielin. Olipa pirteä ja väsynyt reissu!

Kesän saldoa

Kesän avajaiset 5.6.2019

Kesäkausi polkaistiin käyntiin 5.6. mölkyn ja sikapelin sekä makkaran ja muiden herkkujen kera.

Potunpano 11.6.

Kävimme piilottamassa potut 11.6.

Kävelytapahtuma 12.6.

Kävimme porukalla kävelyllä muun muassa Kirkkosaaren maisemissa. Lopuksi jokaiselle osallistujalle arvottiin palkinto.

Juhannusjuhla 19.6.

19.6. vietimme porukalla juhannusjuhlaa. Paikalla musisoi Tarmo Raatikainen ja tunnelma oli lämmin ja leppoisa.

Visenttipuisto 26.6.

26.6. Kävimme vierailulla visenttipuistossa. Mukaan tarttui mukava kokemus ja paljon tietoa eksoottisista visenteistä. Puistossa asusteli myös tutumpia eläimiä kuten ankkoja ja lampaita.

Mato-ongintaa 17.7.

17.7. mato-ongimme Kelanrannassa. Saalista kertyi porukalle yhteensä päälle pari kiloa.

Retki Poussunkoskelle 18.7.

18.7. Kävimme Poussunkoskella. Retki sujui sateisissa tunnelmissa lämpimin mielin. Paistoimme lättyjä ja makkaraa ja hörpimme nokipannukahvia.

Treeniä treeniä! 23.7.

Kävimme porukalla treenaamassa kävelyä urheilukentällä. Samalla reissulla kävimme ottamassa tuntumaa lähellä olevaan ulkokuntosaliin.

Piknik- ja uimaretki Matkajoki Campingiin 24.7.

Kävimme retkellä Matkajoki Campingissa. Maisemat olivat hienot, sää suosi ja piknikeväät maittoivat. Osa uskaltautui uimaankin!

Arvaatkos, kuinka monta kynää katossa roikkui?

Retki Riipiselle 30.7.

Kävimme Riipisellä 30.7. Osa hörppäsi munkkikahvit, osa herkutteli pehmiksellä. Paljon oli nähtävää!

Kylmäluoman reissu 6.8.

Lisäksi kävimme pariin otteeseen torilla ja kahvilassa!

Create your website at WordPress.com
Aloitus